sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Homecoming


(Teksti kopioitu ja vähän muokattu kasvattajalle lähettämästäni sähköpostiviestistä, en jaksa samoja juttuja enää kertaalleen tänne kirjoittaa.. *laiska*)



Rei haettiin siis perjantaina 30.3. Tuusulasta tänne meille Vantaalle. Kun lähdettiin kotia kohti ajelemaan, meni se automatka oikein hyvin. Istuin Rein kanssa takapenkillä koko matkan, poitsu oli erityisen kiinnostunut jalkatilan tutkimisesta ja uloskin piti välillä kurkkia. Jonkin verran vikisi matkan alussa-keskivaiheilla, mutta lopuksi se makoili mun sylissä kaikessa rauhassa. Kotitalon pihalla kohdattiin ekat ihmiset ja naapurin koirakin, kyllä Reiskaa ihasteltiin siinä vuolaasti. :)

Sisällä sitten odotti kissa heti ovensuussa, kohtaaminen meni yllättävän hyvin - kissa oli ja on edelleen hämmentynyt koko tilanteesta, etenkin kun pentu yritti leikkiä sen kanssa niin perääntyi vaan ja ihmetteli että mitä tuo oikein tekee. On Rei jo muutamaan otteeseen saanut tassusta(ilman kynsiä toki) ja onkin selvästi jättänyt Chopinin rauhaan kun on näyttänyt ettei koiranpennun raisut leikit oikein tunnu kivalta. Kissa seuraa Reitä ja sen touhuja lähes kokoajan, etenkin nyt lauantaiaamuna se oli tiiviisti koiran lähellä ja säntäili sen perään, välillä kun Rei leikkii itsekseen tai muuta, niin kissa menee ja ohimennen napauttaa sitä tassulla tai yrittää muuten keskeyttää leikin. Yhdessä vaiheessa Chopin taas säntäsi Rein perään ja Rei murisi sille.. Saa nähdä mitä tästä tulee, visusti pidetään niitä silmällä ettei mitään satu. Toistaiseksi kyllä sietävät toisiaan. Rei on reippaasti täällä tutkinut paikkoja ja tuntuu sopeutuvan tänne kotiin ainakin hyvin. Nukkuu ja herää välillä leikkimään ja taas nukkuu, sitähän se lähinnä nyt on. Hampaita se kokeilee vähän kaikkeen, myös hieman meihin, mutta lähinnä leluihin ja kissan lempi makoilupahvilaatikkoon.. :D Kovasti on myös tunkemassa syliin ja nukkuukin välillä sylissä.

Ruokaa laitettiin perjantai-iltana klo 19-20 välillä kuppiin ja äkkiä ne sieltä katosivatkin, piti laittaa vähän lisääkin kun tuntui pieni olevan niin nälkäinen. Käytiin heti sitten ulkona, pannan ja hihnan laittaminen ei tuntunut ensin kovin miellyttävältä mutta ei se pantaa yrittänyt poiskaan ottaa. Sylissä vietiin hissillä alas ja ulkona alkoikin melkoinen tärinä, ei uskaltanut liikkua mihinkään. Ihan tuossa talon takapihalla vaan on nyt käyty, uskaltaa Rei jo hieman liikkua siellä omin neuvoin mutta kun hihnasta yrittää vähän ohjata/nykäistä, lyö se täysstopin ja vikisee. Eli hihnaan on vielä totutteleminen ja lisää rohkeutta liikkua enemmän pitää kerätä. Kakat sentään päästi heti ulos ja pissat tuli myöhemmin sisällä nätisti paperille. Yhdet pisut taisi  lauantaina aamulla tulla vahingossa alhaalla eteisessä juuri ennen ulos menoa ja keittiön muovimatolle, sekin jo kaulapanta kaulassa ulos menossa ja livahti keittiöön ennen lähtöä. 

Pe-la yön Rei vietti makuuhuoneessa sellaisessa kompostiaidoista tehdyssä isokokoisessa aitauksessa, pari-kolme kertaa herättiin vikinään/ulvontaan(kyllä jännitti aamuyöstä kun niin kova huuto lähti, että kuuluuko naapuriin...) mutta heti Rei hiljeni kun avokki vähän ärähti että hiljempaa. Vähän ennen kuutta tosiaan taisi olla niin kova nälkä, ettei siitä huudosta tullut loppua, niin odotettiin että Rei vähän hiljeni ja annettiin sitten ruokaa ja vietiin ulos. Mutta kyllä uskon nyt kun sanottiin Rein olevan se kovin piipittäjä. :D Hyvin osaa kertoa myös jos on kakkahätä, siitä plussaa.

Pääsiäisen jälkeen kokeilen mennä Rein kanssa bussilla ja käydään jossain missä vähän ihmisvilinää ja käydään kaverin luona jossa toinen koira, niin tottuu siihenkin. Pikkuhiljaa totutetaan poikaa vähän kaikkeen, eilen lauantaina se jo alkoi kulkea vapaammin pihalla ja tarpeet on tehty sinne myös, lukuunottamatta yksiä pisuja. Tänään sunnuntaina tavattiin aiemmin ulkona taas uusia ihmisiä, muita talon asukkaita, eikä Reiskaa jännittänyt ne yhtään. Koiria se yhä tuntuu hieman vieroksuvan murisemalla niille, mutta eiköhän se siitä kun enemmän päästään tutustumaan. Kovasti yritän tässä saada pientä oppimaan nimensä, tähän asti ei ole paljoa korvaakaan heilautettu kun yrittää kutsua. :D Mikähän muutenkin olisi se otollisin hetki alkaa opettamaan tuolle perusjuttuja(luoksetulo, nätisti ruuan odottaminen..), tuntuu että nyt ainakin vielä keskittymiskykyä ei löydy moiseen touhuun.